Vilho Ylitalo nappasi viime kauden päätteeksi ensimmäisen turnausvoittonsa rankingissa ja jatkoi voittokulkuaan syyskuussa Rovaniemellä. Finaalissa kaatui hienon nousun jälkeen lajilegenda Mika Stark. Allekirjoittanut jatkoi hyviä esityksiään Rovaniemellä päätyen jälleen palkintosijoille. Tällä kertaa kolmanneksi. Jarno ”puupuujalka” Ahola jätettiin tällä kertaa ykkössijan ulkopuolelle. Ennen kuulumatonta.
Pelimatkamme suunnittelu alkoi MatkAsin pakettimatkajärjestelmästä valituilla spekseillä. Näppäilin järjestelmään seuraavat vaatimukset tärkeysjärjestyksessä ja nehän lähes toteutuivat:
1. Rautiaisista korkeintaan Heli otetaan mukaan.
2. Luotettava kuski ja voittava neluripari pitää olla.
3. Jos Heli ei pääse, joku pitämään seuraa kuskille ja samalla johtamaan puhetta etupenkille. Jarno valikoitui, kun muita ehdokkaita ei ollut.
4. Toivoin mukaan vielä yhden nopean toimijan, jota ei tarvitse odotella missään. Saatiin Teide.
Ennen matkaa vietin pari päivää Savossa ja siirryin sieltä Jyväskylään torstaina. Kävin pelaamassa muutaman harjoituspelin Jyväskylässä. Annoin Markon voittaa ne ja suuntasin iltatoimiin.
Iloinen joukkio poimi minut Jyväskylästä kyytiin perjantaina aamupäivällä ja suuntasimme kohti Rovaniemeä. Koska matkalla oli melko tylsää, pelailin tekoälyä suurimman osan matkasta. Kysyin mm. miten illan nelureissa tulee käymään, tarkemmin kumpi meidän autokuntamme pareista voittaa. No tekoäly kertoi seuraavaa:
…….
Rovaniemen nelurit – ilta, jolloin biljardipöydätkin hikoilevat.
Tänä iltana RBK:n pelisalissa kohtaavat kaksi paria, joiden pelityylit eroavat kuin kaisapallon kaato ja epäonnistunut snookeri:
• Teittinen-Ahola: Tunnetaan siitä, että Teittinen tähtää kuin laser ja Ahola puhuu pallot reikään pelkällä katseella. Heidän taktiikkansa on kuin hyvin marinoitu poronkäristys – kypsyy hitaasti mutta maistuu voitolta.
• Turtiainen-Asikainen: Turtiainen pelaa kuin olisi syntynyt biljardikeppi kädessä, ja Asikainen – KK-79:n kaisa-lajipäällikkö – ei pelaa palloa, vaan pelaa vastustajaa.
💥 Voittaja? Jos pelissä ratkaisee taktiikka, Teittinen-Ahola vie. Jos taas peli muuttuu mentaaliseksi taisteluksi, Turtiainen-Asikainen saattaa hypnotisoida koko salin ja voittaa pelkällä läsnäololla.
……
No mentaaliseksihan se finaali meni. Hieman pelottavaa, että tekoäly oli oikeassa ja sylkäisi tuon tekstin n. viidessä sekunnissa. Pelien jälkeen palauttava lenkki ja iltapalan kautta odottelemaan lauantain koitoksia.
Ensimmäisessä pelissä vastaan asettui Jani Kangas. Pelasin tarkahkoa kisakaisaa ja etenin voittajana tästä eteenpäin. Toisella kierroksella vastassa odottelikin yksi kovimmista. Rovaniememeltä aina voittajana(4 krt) lähtenyt Jarno Ahola. Etenimme tasaisesti tilanteeseen 46-46, jossa Jarno teki hyvin epätyypillisen virheen jättäen helpon kaisan alle. Sain siitä tilanteesta tehtyä pari palloa nakkien kera ja etenin voittoon.
Kolmas kierros Kuuselan Tonia vastaan sujui mallikaasti. En tehnyt virheitä ja sain pallotkin pussiin keskimääräistä paremmin. Neljäs peli Karjalaisen Anteroa meni samaa rataa ja siirryimme RKK:lle odottelemaan mahdollista viidettä matsia. RKK:lla tunnelma olikin katossa, kun käynnissä oli mm. Suomen korimatsi.
Pääsinkin pelaamaan 5. kierroksen peliä, jossa paransin hieman ja sain tehtyä Antti Vaarala-Sarajärveä vastaan 39 pisteen sarjan. Minä kiittämätön moukka palkitsin Antin tällä tavalla hänen tarjoamastaan kyydistä klubien välillä. Etenin siis sunnuntaille viisi voittoa vyölläni. Kannustimme vielä Suomen komeaan voittoon ennen kuin klubi sulki ovensa illan osalta.
Lähdin ajoissa huilaamaan, jotta sunnuntaina voisin esittää parastani. En muistanut matkatoimiston tilausvahvistuksessa pienellä painettua osuutta lauantai-illan banketista, jota vietettiin minulle hieman yllättäen (ihan vaan omalla rauhallisella porukalla) meidän majoituksemme(20 neliöö) itäsiivessä. Meillähän oli parikin erillistä kämppää, mutta yhteishengen ylläpitämiseksi meidän keittiömme valikoitui sopivaksi paikaksi spekuloida tilanteita. Jännä. Onneksi tapahtuma ei kestänyt kolmeakaan tuntia.
Sunnuntaina aamulla kohtasin Suomalaisen Jarin, jota vastaan pelasin kisojen parhaan pelini. Tein lähes kaikki alla olleet pallot ja en jättänyt Suokille juuri mitään lyötävää. Seuraavaksi pelasin Starkin Mikaa vastaan ja alku meni omalta osaltani läpi sormien. Mika pääsi reiluhkoon johtoon minun takellellessani. Sain kasattua itseni ja tein muutamia onnistuneita pussituksia päästen jopa niukkaan johtoon(47-46). Mika osoitti tämän jälkeen suuruutensa ja teki pari loistavaa pussitusta edeten voittoon.
Tämän jälkeen tilanne oli se, että mukana oli neljä pelaajaa, kaikki tappion rasittamina. Välierissä kohtasivat Stark-Ahola ja me Vilhon kanssa. Vilho otti minulta heti alkuun luulot pois pussittaen kaiken alla olleen. Onnekseni enimmäkseen punaisia. Tilanteen ollessa Vilholle n. 53-34 sain lyötyä pilkkukaisan kulmaan valkoisen nakilla ja olin lähes pillin kaisan päällä Vilhon vitin ollessa hieman takamaskina. En uskaltanut lyödä kaisaa riittävän lujaa, koska pelkäsin sen menevän jopa ohi, jos yritän. Sain sen pussiin ja vielä valkoisenkin, mutta en enää parttipalloa. Tämän jälkeen Vilho teki punaisen, mutta ei saanut nakkia kaisaan, vaan punaiseen eli tilanne oli 59-53. Pääsin vielä kertaalleen yrittämään parttia kohtalaisen hyvästä paikasta, mutta en vaan saanut tehtyä. Lopulta Vilho teki kynnestä vaikeahkon punaisen pistäen pelin poikki. Stark teki Aholaa vastaan partin 34:stä kahdella lyönnillä. Kumpikaan ei ollut ylikeskeen.
Kolmas sija jäi hieman kaivelemaan, koska molemmat tappiopelit oli lopussa omissakin (puu)käsissä. Tällä kertaa hyvä nousu jäi viimeistelemättä kaksi kertaa.
Vilhon pelaaminen on kyllä komeaa seurattavaa. Finaalissakin teki huikean nousun ja kruunuksi komean partin. Onnittelut myös Mikalle, joka raapi pelinsä kasaan alkukierrosten hankaluuksien jälkeen.
Pelien lisäksi turnauksissa sattuu kaikenlaista. Yleensä harmitonta. Mutta mitä tapahtuu Rollossa, jää Rolloon eikä niistä puhuta sen enempää missään. Silti olisin jatkossa hieman varuillaan, jos joku mukavalta vaikuttava kuusamolainen rupiaa olemaan eri mieltä tai jos Kuopion Liukas Lennart lyöttäytyy seuraan.
Kiitos Rovaniemen klubit taas hyvistä kisoista.
Next stop viimeistään Kouvola
NylppyNiilo
Kommentit
Lähetä kommentti