Espoon Rg-kisa. Kymmenen pussitusta ja kymppiuutisille kotiin

EBK:n juhlakisa sujui allekirjoittaneelta jo totuttuun tapaan. Lauantain iltauutiset oli oikein miellyttävä seurata taas rakkaalta kotisohvalta sen sijaan, että työntelisi vitiä ees taas kaukana kotoa. 

Ajattelin tällä kertaa mennä tutustumaan pelipöytiin jo vähän etukäteen ja löysinkin pelipaikoille perjantai-iltana. Tarkoitus oli käydä lyömässä muutama pallo ennen lauantain koitoksia. Siinä sitten vierähtikin pelin tiimellyksessä lauantain puolelle mm. parin ”turkilaisen” seurassa. Ei ollut kovin kummoista seuraa, kallista kylläkin. 

Pöytiä tuli testattua ja tuntuma oli ihan kelvollinen. Ja sekös näkyikin heti lauantain ensimmäisessä pelissä. Puolentusinaa pussitusta, niistä vain yksi oman vitin ujutus ja pelin saldoksi toistakymmentä pistettä. Hyvillä mielin odottelemaan toisen kierroksen matsia. Aavistelin kyllä, ettei taida ainakaan kabiket napsua näissä kinkereissä. 

Toisen kierroksen matsi tarjoilikin viihdettä yleisölle. Lähinnä komediaa. Pelikaveri pohjoisesta junttasi heti alkuun muutaman näyttävän Kaisan vauhdilla verkkoon, mutta unohti hetkittäin pitää oman vitinsä pöydällä. Tämän ansiosta peli ei loppunutkaan ihan alkuunsa ja pystyinkin lähes tuplaamaan pisteeni ekan kierroksen peliin verrattuna. Oman puolentoista minuutin suonenvedon ansiosta turnauksen omien pussitusten määrä nousi toiselle kymmenelle. Kahteentoista, jos laskee oman vitin pussituksetkin. Ei sitä ole turhaan tullut kotisalilla treenattua. 

Pisteitäkin parista pelistä kertyi yhteensä lähes 40, jolla ei ihan pääse lunastamaan nollan voiton kabikea. Tosin sellaista ei vielä toistaiseksi jaetakaan, mutta aion ehdottaa pääkabikelle, että miettisi uudelleen näitä sääntöjä. Kun on nyt eläkkeellä aikaakin.

Loppuyhteenvetona voisi viikonlopun henkilökohtaisesta onnistumisesta lausua seuraavaa(kirosanat poistettu): ”Voi...”

Nylppy-Niilo

P.s Jotta hyvät erottuvat joukosta, pitää olla kaltaisiani.