Sadan haasteen aloituskaisaa

Netissä olen törmännyt Iso8:n kaisahaasteeseen, jossa lyödään sata aloituskaisaa. Kun en parempaakaan tekemistä keksinyt perjantai-illan ratoksi, niin päätin ryhtyä itsekin moiseen. Suosittelen tekemään haasteen ihan yksin, jos haluaa löytää uusia jännittäviä ajatuksia alitajunnastaan. Siksi jutun otsikko.

Ensimmäiset parikymmentä lyöntiä meni melko normaaleilla ajatuksilla, jotka tietenkin pyrkivät esiin sahausvaiheessa: ”Onkohan Villellä oikeasti laseissa vahvuudet?” tai ”Paljonkohan Lukko-TPS päättyi?”

Seuraavaksi yritin keskittyä vähän paremmin, mutta aina sieltä päästä löytyi mitä ihmeellisempiä näkymiä: ”Onkohan Raipella moottorivene?” ”Kuka näitä haasteita oikein keksii ja maksetaankohan siitä?”

Jossain viimeisellä kolmanneksella alkoi keskittyminen herpaantumaan, vaikka miten yritin. Otin uusiksi lyöntiin valmistautumisen aika monta kertaa, mutta silti ajatukset karkailivat turhan usein. ”Jos Tepsi voittaa, tuleekohan Raipelle patsas Aurajoen varrelle? Vai Tampereen Keskustorille?” ”Missähän Jutila on just nyt?”

Loppusuora oli tuskainen, päässä soi vaan ”Hunajata, hunajata”, mutta kunnialla kirin maaliin. Ja tulos oli vallan mainio, vaikka lopussa tuli turhan monta hutia. Tavoitteena oli 40, tulos 49/100. 

Ohessa kuva pussista, jonka kanssa seurustelin n. tunnin verran. Päätin lyödä pöydän ”väärästä” päästä, jotta tuntuisi kuin olisi iskemättömällä veralla. 

Kirjanpitohommia

Haaste on aikamoinen keskittymisharjoitus, aion taatusti tehdä uudestaankin. Pelitilanteessa ei kaisa putoa kyllä moisella prosentilla. Ainakaan vielä. Siksi olenkin joutunut käyttämään kemiläistä, joka napsahtaa pussiin n. kerran kolmestakymmenestä. Tosin meidän klubimme kannustavassa ilmapiirissä sitä kutsutaan pupujussialoitukseksi.

NylppyNiilo