Simojoki Open 2021, Auresto jatkaa dominointiaan
Hyvinkäällä pelattiin 16-17.10.2021 Simojoki Open, kauden kuudes rankingkilpailu. Pelaajia oli yli 70 eli intoa kisailuun riittää. Voittoon pelasi Toma Auresto, joka voitti finaalissa Juuso Lakan 60-30. Toma on voittanut neljä viimeisintä RG-kisaa, joihin on osallistunut. Aikamoista dominointia.
Omalta osaltani arvontakaavio näytti aika kovalta, kun arvontakone oli asettanut ensimmäiseen peliin vastaani Raaka-Arskan(Arseni Sevastyanov), joka on aina yksi ennakkosuosikeista, kun ilmoittautuu mihin tahansa biljarditurnaukseen. Tavoitteenani oli voittaa teikkaus ja sen jälkeen pelata tarkasti ja ehkä aika tiukastikin, koska Arskan kanssa ei ihan aina pärjää lyöntikilpailussa. Kuten usein käy, pelisuunnitelmani muuttui vasta teikkauksen jälkeen. Hävisin teikkauksen ja ennen kuin pääsin lyömään omaa asetustani, peli oli 30-0 nuorelle ruiskulle. Sain hieman kavennettua omalla vuorollani ja se jälkeen siirtelimme hieman vitiä ees taas. Pienen hetken päästä sain asetettua punaisen kulmapussin äärelle vastustajan ollessa kynnessä ja keltaisen takana piilossa. Ajattelin, että ko. paikasta on todella hankala lyödä muuta turvalyöntiä kuin vallin kautta punaiseen eli vain rikkominen tai onnekas pussitus. No Arska ei kauaa miettinyt, löi kynnestä minut kulmaan sen enempää turvalyöntejä pohtimatta. Selkärankani taittui tuon jälkeen, kun olin jo 41-5 perässä. Loppu oli lähinnä kosmetiikkaa. Pataan tuli 60-11.
Toiselle kierrokselle vastaani asettui Jokisen Sami, joka on myös yksi ennakkosuosikeista kisassa kuin kisassa. Siinäkin hävisin teikkauksen ja jäin alussa hieman alakynteen. Peli taisi olla 27-6, kun Sami jätti minulle punaisen pallon alle ja järjesteli itsensä keskelle pöytää toisen punin päälle. Sain napautettua pallon pussiin ja siitä innostuneena tein 36 pisteen sarjan. Hieman myöhemmin sain hankalahkon kaisan keskeen ja katkaistua pelin lyömällä pilkkukaisan kolmesta keskeen. Peli siis minulle 60-27.
Lauantai-illan viimeinen matsini oli aina arvaamatonta Kuopion Mikko Oinosta vastaan, jolle olen kerran RG-peleissä hävinnyt. Revanssi oli siis vahvasti mielessäni. Pääsinkin pelissä aika nopeasti 50-0 johtoon ja päästin ajatukset harhailemaan "varman" voiton häämöttäessä. Muutaman paikan missattuani huomasin Mikon nousseen jo 40 pisteeseen. Mikolla oli tarjolla pari hankalahkoa pilkkukaisaa keskeen, hengitystä ja silmiä kiinni pidätellen odotin, miten käy. Minun onnekseni nuo pallot eivät suostuneet putoamaan. Lopulta sain 59-40 tilanteessa punaisen reiälle ja Mikon ahdistettua hankalaa asemaan, josta hän yritti vaikeaa kaisaa keskeen. Se kävi todella lähellä, mutta jäi reiän suulle. Sain siitä pelin poikki ja helpotuksen huokaus saattoi kuulua melko kauas.
Sunnuntaiaamun ensimmäisessä matsissa kohtasin ensimmäistä kertaa Elosen Mertsin, jonka olin nähnyt tekevän komeita pussituksia tiukoissa paikoissa aiemmissa peleissään. Löimme palloa kohtuullisen hyvin ja etenimmme tasapäisesti tilanteeseen 44-42. Sain lyötyä vitin kulmaan ja nakin kaisaan. Asetin punaisen reikään, jota Mertsi ei saanut rikottua. Tästä onnistuin tekemään tarvittavan ysin ja peli siis minulle 60-42.
Sunnuntain toinen ja kisojen oma viimeinen pelini oli Vullin Jannea vastaan. Janne oli illalla pudottanut Jokisen Samin pois turnauksesta ja tuli intoa uhkuen pelaamaan. Voitin teikkauksen ja ajattelin tempaista alkuun luulot pois. Aloituskaisa pihtiin ja leuka rintaan. Janne mukavana miehenä teki ainoastaan sen kutosen siitä eli antoi armoa. Pelin ollessa 0-12 sain pussitettua ensin kaisan kulmaan ja sitten keskelle nakin kera. Yritin vielä kaisaa kulmaan, mutta siitä yrityksestä meni ainoastaan lyöntipallo pussiin. Kotvasen kuluttua havaitsimme pallojen vaihtuneen eli löin siis aiemmin vahingossa kaverin pallolla kaisaa ja siitä luiskahti lyöntipallo pussiin. Yritin tarjota kaverille miinuksia, mutta hyvä aikomukseni ei saanut kannatusta. Tämän jälkeen kävimme hetken ohilyöntitaistoa ja parin virheeni saattelemana Janne pääsi parinkymmenen pinnan karkumatkalle. Kokeneena pelaajana hän osasi laittaa pelin jäihin ja minun oli tehtävä jotain aloitteita. Yksi niistä epäonnistui pahasti ja Janne rankaisi 12 pisteellä. Pari minuuttia ennen loppua yritin lyödä kynnestä punaista pussiin, vaikka Janne oli jollain lailla ohuen kulmakaisan päällä. Olin sen verran kaukana perässä(53-27), että rankkareihin olisi ollut aika paljon haastetta. Puni ei mennyt, mutta lipui reiän tuntumaan, josta kaveri teki tarvittavan ysin.
Loppusijoitukseni oli 20., joka ei mitenkään tyydytä, mutta loppujen lopuksi pelasin ihan kelvollisesti noissa voittopeleissä. Ekassa tappiossa ei ollut jossiteltavaa. Arska teki sen, mitä hän osaa parhaiten eli pussitti lähes kaikki mahdolliset pallot. Jälkimmäinen tappio hieman kaiveli, koska löin pari turhan helppoa palloa ohi. Sitä ei pitäisi tapahtua, jos aikoo koskaan pärjätä. Seuraavana vuorossa Kultakellot marraskuun alussa. Tavoitteena siellä jättää helpot ohilyönnit ja muutkin virheet minimiin ja käyttää paikkansa tehokkaammin.
NylppyNiilo
Kommentit
Lähetä kommentti