Kouvolassa kesäkisailua 17.8.2024
Lauantaina 17.8.2024 pelattiin Kouvolan Biljardiklubilla kesäkisat 20 pelaajan voimin. Kesän kisatauon jälkeen vähän jo mieli halajaa kokeilemaan kisakuntoa, joten ajattelin tässä olevan hyvä koitos näin kauden alkuun. Lähdimme kohti pelipaikkaa autonkuljettaja Pitkäsen poimittua minut kyytiinsä 08:00.
En oikein tiennyt mitä odottaisin, koska pelituntumaa kisoihin ei hirveästi muutamaan kuukauteen ollut ollut kuin jonkun pool-viikkokisan verran. Olin lopulta jopa yllättynyt, miten pelit sujuivat.
Ensimmäiseen otteluun sain vastaani Raivion Kimmon, jonka kanssa olen viimeksi pelannut kaisaa Jyväskylässä joskus 90-luvulla. Pelissä oli kaikenlaisia käänteitä. Kimmo löi kertaalleen omansa nakkipallosta pussiin, minä jätin ennen poikkaisuani kaksi parttipalloa pihtiin. Peli sujui kohtalaisesti, pientä ruostetta oli hetkittäin. Voitin 60-35.
Toinen peli meni loistavasti Vihmakosken Simoa vastaan. Voitin teikkauksen ja sain päivän ensimmäisen ”kemiläisen” säkkiin ja pari muuta palloa päälle eli karkasin heti reiluun johtoon. Sain loppupelissäkin lähes jokaisen maalatun pallon pussiin ja helpon voiton alle 10 minuutissa.
Kolmannella kierroksella sain piristävän piikin Fickin Jukalta. Tovin vitiä siirreltyämme Jukka teki n. 40 pisteen sarjan ja pääsi sillä karkuun. Sinnittelin 48-27 tilanteeseen, jossa jätin Jukalle vaikean keskikaisan ja menin itse parin muun pallon päälle. Mietiskeltyään n. kolme sekuntia, Jukka löi komean kaisan keskeen ja sai tarvittavan nakin punaiseen. En kokenut pahasti mokanneeni tässä, kaveri oli vaan parempi.
Seuraavana vastaan tuli Juuselan J-P, joka pääsi karkuun parin rauhallisen ”nylppäysvitin” pudottua kulmaan. Sain kavennettua ja etenimme melko tasaisesti maaliviivan tuntumaan. Peli oli hetken jo 60-58 J-P:lle. Onnekseni hän ei saanut vitin pussituksesta nakkia ja hetken päästä teki vielä -3. Tilanteessa 58-57 hieroimme turvapeliä aika pitkään, kunnes J-P:n turvalyönti jäi kymmenisen senttiä lyhyeksi ja pääsin yrittämään punaista kulmaan ja sainkin siitä pelin poikki.
Viides kierros Lasse Käkeä vastaan meni nopsaan, voitto 60-11. Kuudennella kierroksella vastaan tuli Jani Pursiainen, jota olin kohdellut kaltoin kelloissa, jossa tein häntä vastaan 50 pisteen sarjan. Lähes samanlaista ilotulitusta oli tälläkin kertaa. Kymmenisen minuuttia meni ja sain pelin poikki parilla merkinnällä.
Lopulta huomasin olevani finaalissa Timosen Jaria vastaan. Jari oli puhtailla ja minulla piikki. Peli sujui edelleen moitteetta ja pääsin 55-3 johtoon muutamassa minuutissa. Jari teki 30 pinnan sarjan kaventaen tilanteeksi 55-33. Tiukkaa hieromista jonkin aikaa, kunnes Jarin yrityksestä jäi punainen alle ja sain sen pussiin nakkien kera.
Lopullinen finaali oli tiukkaa vääntöä. Pääsin hieman niskan päälle aluksi, mutta Jari väänsi tasoihin ja ohikin. Tilanteessa 51-57 jäin omasta parttiyrityksestäni todella hankalaan maskiin. Jari asetti punaisen ”saletiksi” ja kun minun purkuni parista vallista meni niukasti ohi, sai Jari turnausvoiton vyölleen.
Olin tyytyväinen omaan pelaamiseeni ja lopputulokseen. Peli oli pääasiassa uomissaan ja lopputulos olisi voinut olla täysin erilainen, jos neljännen kierroksen tiukassa väännössä yksi muutamasta vastustajan hankalahkosta parttipallosta olisi pudonnut. Ensimmäisessä tappiossa vastustaja sai tehtyä pari hienoa nylppäysvitiä kesken pelin. Toinen niistä kaisan kyydillä ja siitä tuli se pitkä sarja, joka käytännössä ratkaisi pelin ja lopullisessa finaalissa ajauduin itse pari kertaa sellaiseen liemeen, että kaveri pääsi rokottamaan, kuten asiaan kuuluu.
Hyvin positiivista oli se, että voitin suurimman osan teikkauksista ja tein niistä kolme ”kemiläistä” pussiin ja yhden(lopullisessa finaalissa) todella lähelle.
Seuraavia koitoksia odotellessa. Puhvelin ranking jää valitettavasti väliin, koska Kolmas Nainen ja Peer Günt. Hyvinkään ranking on mahdollisuuksien rajoissa, voisihan sitä hääpäivää viettää Kaisankin kanssa.
Syyskuun lopulla olisi ohut sauma päästä Rovaniemelle, jonne on ollut tarkoitus ehtiä kisaamaan jo viimeiset viisi vuotta. Edellistä Rovaniemen urheilukisoista on tovi, mutta ihania muistoja, kun 80-luvun puolivälissä laskettelin kilpaa jotain akuankkamikkihiiri-sarjaa ja suuntasimme Varkaudesta kohti Ounasvaaraa. Lauantain suurpujottelussa myöhästyin ensimmäisen laskun lähdöstä ja hylättiin. Sunnuntain pujottelussa suksi lipesi väärälle puolelle keppiä vasta ensimmäisen laskun kolmannella portilla. Valmentaja oli mielissään, kun harjoitukset olivat selvästi ruvenneet kantamaan hedelmää.
NylppyNiilo
Kommentit
Lähetä kommentti